Viikko sitten, työviikon päätteeksi päätin tehdä nopean illallisen. Sötkäytin pannullisen täytettä lämpöiseksi ja päätin tehdä pikaisimman pizzapohjan ikinä. Laitoin sähkövatkaimen surraamaan itsekseen ja rikoin sinne 10 kananmunan valkuaista. Siellä ne hurahti tekeytyen vahvaksi vaahdoksi, minkä jälkeen lisäsin joukkoon vielä 5 keltuaista ja pienen ripauksen suolaa. Hetken päästä kippasin vaahdon leivinpaperilla vuoratulle pellille ja esipaistoin vartin verran 200 asteisessa uunissa, jonka jälkeen latasin täytteet sekaan ja pidin vielä uunissa toisen vartin. Usko tai älä, mutta pizza siitä syntyy ja vielä maistuva sellainen. Helpoin ikinä, jos vaan kananmunat kuuluvat ruokavalioosi. Ei ainakaan proteiinista jää kiinni se ateria.
Olin siis jo seissyt täyden työpäivän keittiössä ja tämä pikainen illallisidea saikin alkunsa siitä, ettei jalkani enää pidempään kokkailua oikeastaan olisi jaksanut ja olisi ihana jo ollut aloittaa viikonlopun vietto.. Noh, minä olen kuitenkin sellainen, että yhdestä ideasta poikii toinen. Ja taas sillä mentiin. Nimittäin, olihan viisi keltuaista jäänyt tekemästäni pizzapohjasta yli ja eihän niitä nyt roskikseen viitsinyt kipata. Mahtavia raaka-aineita ja siinä ne nyt kauniisti kellottelivatkin kuorissaan ja odottivat innoissaan, että saisivat hekin olla myös iloksi ja hyödyksi. Kävin mielessäni läpi kaikenlaista mihin tiesin kananmunasta tarvittavan vain pelkästään keltuaista. Nyt ei kuitenkaan tehnyt mieli mitään suolaista kastiketta, eikä majoneesia. Tahdoin hyödyntää ne mielummin johonkin makeaan, ehkä vaikka jotakin lauantaille aamupalalle valmiiksi. Tässä kohdin en muistanut, että mulla oli kyllä jo aamuksi myös varattuna pieni raakakakku, minkä olin tehnyt testiksi asiakastilausten yhteydessä, mutta eihän se nyt haitannut. Kaksin aina kaunihimpi, olihan meitä kaksi syömäriäkin.
Muistelin, että kuivakakkuun ehkä kivemmin kutsuttuna kahvikakku usein saatetaan käyttää vaan pelkkää keltuaista. En ollutkaan moniin vuosiin valmistanut kahvikakkua tai ylipäänsä aikoihin syönyt sellaista, mutta tahdoin nyt vaan käyttää keltuaiset johonkin ja tämä oli mieleen tulleista ideoista paras. Jätskiäkään, kun en nyt jaksanut alkaa tekemään. Raaka-ainetilannetta katsellessa vaikutti siltä, että ehkä saisinkin pikkuisen gluteenittoman kakkusen aikaan. Aloin ihan siinä innostua ja maistoin jo pehmoisen, lapsuudesta ennemminkin tutun maun suussani. Päätin antaa päähän tulleelle idealle mahdollisuuden.
Gluteenittomuus oli siis jälleen kerran ehdotonta, enkä käytä valkaistua sokeria ja lisäksi maitotuotteita mun kakussa on korkeintaan meijerivoin muodossa. Jauhojen tilanteen tsekattuani kaapista, mulla näytti olevan kaksi vaihtoehtoa. Toinen oli vaalea riisijauho ja toinen kvinoajauho, päätin miksata niitä keskenään. Haaveilin kyllä Teff -jauhosta, mutta sitä ei nyt ollut. Mitkä tahansa muutkin gluteenittomat jauhot olisi kyllä käynyt aivan hyvin. Kaapista löytyi rasvaksi gheetä, eli kirkastettua voita. Leivinjauhe oli päässyt loppumaan, mutta soodaa näytti olevan.. käytin siis sitä. Kookossokeria näytti olevan vähän alle kaksi desiä, mahtavaa sehän riittäisi! Mä olin aiemmin viikolla täyttänyt sitrushedelmäkiintiön melkoisen täyteläiseksi ja niitä riitti. Oli veriappelsiinia, tavallista appelsiinia, greippiä ja sitruunnaa. Päätin tehdä kakusta sitruksisen jo muutenkin, ajatus tuli leivinjauheen puuttesta. Se kun oli siis loppu ja päätin käyyttä kohotukseen ruokasoodaa ja sooda kun ei kovin hyvin nosta makeaa taikinaa, ellei se saa kaverikseen jotain hapanta. Siispä sitruunamehun kaveriksi pääsi lisäksi myös appelsiini, sekä veriappelsiini. Mutta mites sitten nestepuoli..mulla ei ollut mitään kasvimaitoa valmiina ja meinasi tyssähtää tekeminen siihen, mutta sitten mä muistinkin, että olihan mulla sellaista tuhtia kookosmaitoa jemmassa.. sillä mentiin. Täysin lopputulosta arvaillen mä ryhdyin kakun tekoon ja muutaman kerran mä todella mietinkin, että mitä ihmettä tästä nyt tulee..ainakin eksoottinen kokeilu, ellei muuta.
Ja ainiin, mulla löytyi kaapista appelsiininkukkauutetta, mitä lurautin sekaan korostamaan makua. Kakku valmistuu ilman sitäkin, mutta minä päätin terästää makua sillä.
Vaikka selostukseni tuntuu pitkältä, niin ei tässä todellisessa tilanteessa kyllä kauaan nokka tuhissut. Tää oli supernopea tehdä. Taikinasta tuli vähän pikkuinen, mutta multa sattui kaapista löytymään pienelle kuivakakulle tarkoitettu vuoka, mihin sain taikinan upotettua niin, että taikinan nousemiselle jäi vielä tilaa. Tämän voi kyllä valmistaa missä tahansa vuoassa, en usko, että on maullisesti mitään väliä. Mutta jos perinteisen mallisen tahtoo, niin kannattaa hankkia perinteinen vuoka.
Ihana tuoksu täytti keittiön, mutta kun otin kakun uunista ulos ja annoin hetken jäähtyä, niin se maistui kyllä vähän omituiselle… Tahdoin antaa sille kuitenkin mahdollisuuden ja jätin yön yli odottamaan aamua. Aamuksihan mä sen alunperin teinkin.
Aamu koitti ja kakkunen pääsi mukaan muutenkin melko appelsiini -teemaiseen aamiaispöytään.. Ja hups, kakku oli aamulla yön yli tekeytyneenä aivan ihanan makuinen! Raikas, ei yhtään kuiva.
Mä sitäpaitsi epäilen, että tämä kookosmaidon käyttö taikinassa teki ihmeitä pehmoiselle koostumukselle, eikä kookos kyllä maistunut yhtään läpi. Hyvä siis, ettei sattunut just muuta kaapissa olemaan. Seuraavan kerran ajattelin kokeilla tätä kakkua Foodinin ravinteikkaista Teff -jauhoista, missä maku on hiukan pähkinäinen ja makea. Etiopialaisen hirssin sukulainen hän.
Lisäksi tähän kakkuun voisi upotella vaikka rusinoita tai medjol -taatelin paloja. Mietin lisäksi myös, että tää olis mahtava pohja johonkin sitruscremen peittämään täytekakkuun.. Ah, mun on kyllä pakko kokeilla! Kokeile säkin, oo luova ja uskalla poiketa reseptistä! Ei oo kyllä huono juttu olenkaan, vaikka tekisitkin ihan reseptin mukaan, kunhan haluan haastaa.. 🙂
Jos oot seuraillut mun touhuja jo pidempään, oot varmastikin huomioinut, että olen jo pitkän ajan tehnyt yhteistyötä Foodinin kanssa. Nyt yhteistyömme on siirtynyt myös tänne uuden Onnenrusinan sivuston puolelle ja saankin ilon jakaa kanssasi alennuskoodin Foodinin verkkokauppaan, missä saat -15 % alennusta hyödyntämällä tilauksen yhteydessä Onnenrusina15 -koodia, viimeistään maanataina 13.3 tehdyssä tilauksesta. Nyt kannataa hyödyntää, jos milloinkaan olet ajatellut testaavasi heidän tuotteitaan tai vaikka olisitkin jo heidän aktiiviasiakas. Tässä kuivakakussa, sekä monessa muussakin laatimassani reseptissä on käytetty Foodinin laadukkaita raaka-aineita ja voin jo vuosien kokemuksella suositella heidän tuotteitaan Suomen markkinoiden laadukkaimmiksi superfoodeiksi ja jauheiksi. Foodinin yrittäjä tuntee henkilökohtaisesti viljeliänsä ympäri maailmaa ja tukee myös heidän työtään ja perheitään, mikä on musta tosi upeeta ja sellaista työtä minäkin tahdon tukea. Minulle on tärkeä tietää, minkälaisen reitin suuhun laitettu ruoka on kulkenut ja luotan tässä asiassa Foodiniin. Tästä klikkaamalla pääset Foodinin verkkokauppaan tekemään laadukkaita ostoja.
Appelsiinikuivakakku (Gluteeniton)
100 g Foodinin Gheetä eli kirkastettua voita
n. 1,5-2 dl Foodinin kookossokeria
5 luomu kananmunan keltuaista
1 luomu appelsiinin kuoret ja sen puristettu mehu tai vastaavasti puolet veriappelsiinia ja puolet tavallista appelsiinia
0,5 sitruunan mehu
2 dl kookosmaitoa
1 rkl ruokasoodaa
1 dl Foodinin vaaleita riisijauhoja
2 dl Foodinin Kvinoajauhoja tai esim. Teff -jauhoja
Pieni ripaus merisuolaa
Vuoan voiteluun pieni nokare kookosöljyä tai gheetä
Ihan ekstrana, jos vaan kaapista löytyy 1 tl luomulaatuista Appelsiininkukkauutetta esim. Steenbergs.
Tarvitset:
Sähkövatkaimen, kipon, nuolijan, pienen kuivakakkuvuoan tai minkälainen reilun litran vetoinen vuoka sattuukaan vaan löytymään.
Laita uuni lämpiämään 175 asteiseksi. Voitele vuoka kookosöljyllä tai pienellä määrällä rasvaa. Sulata ghee juoksevaksi. Pese huolella ja raasta appelsiinin kuoret valmiiksi ja purista myös appelsiinin mehu lasiin odottelemaan vuoroaan. Lataa vatkauksen kestävään reunalliseen kippoon kookossokeri ja juokseva ghee sekottumaan keskenään. Mitään suurta reaktiota ne ei tässä taikinassa yhdessä saa aikaan, joten ei tarvitse odotella sen kauemmin, kunhan vaan sekottuvat vähäisen. Lisää hetken päästä joukkoon keltuaiset. Seos näyttää tässä kohdin vähän liejulta, mutta älä huoli, se muuttunee siitä vielä. Kaada sekaan mehu ja kuoret. Hiljennä vatkaimen tehoa 1 tasolle ja lisää nyt vuorotellen kookosmaito ja jauhoseos mukaan lukien ruokasooda. Koostumuksen pitäisi tässä kohdin näyttää kauniin kermaiselta. Lisää vielä joukkoon appelsiininkukkavesi, jos kaapista sattuu sellaista löytymään, se antaa ihanan pehmoisen terästyksen makuun.
Kaada nyt valmis taikina öljyttyyn vuokaan ja laita vuoka uuniin keskiosaan noin 45-50 minuutin ajaksi, uunista riippuen. Jos tuntuu, että kakku meinaa jopa vähän pintapalaa, peitä se leivinpaperilla tai iske sen ylle, korkeimmalle tasolle täytetty pizza tekeytymään 15-20 minuutiksi, niin kuin minä tein.. heh!
Kakku on parhaimmillaan yön yli mehustuttuaan.
Aamut meillä on yleensä täynnä suloista härdelliä ja ne alkavat kovin varhain, useimmiten jo viiden – kuuden aikaan. Siinä kerkiää nauttimaan jo monta aamupalaa, ennen kuin lounasaika koittaa, heh. Silloin, kun poika on viikonloppureissussa niin aamut saattaa alkaa hiukan myöhemmin, yleensä silti jo kasin pintaan, viimeistään ysiltä. On ihana rauhassa koota isomman kultsin kanssa aamupala, laittaa joku inspiroiva dokkari Netflixistä pyörimään ja nauttia aamupala mahdollisimman pitkästi. Tekstin kuvat on siis viime viikonlopulta, kun tilanne oli edellämainitun kaltainen. Katselimme luontodokkarien jälkeen lempparidokkariani Chef`s tableia, mikä kertoo maailman parhaista keittiömestareista ja heidän suhteestaan ruokaan. Se on ihan mieletön. Suosittelen.
Tänä viikonloppuna me vietetään pikkukultsin kanssa viikonloppua kaksin. Syödään yleensä aamuisin herkkupuuroa rusinoilla tai mulperimarjoilla. Omaan puuroon murskaan myös parapähkinää. Poika on ihan liikkis, hän usein toivoo:
”Saisinko puuroon rusinoita? Onnenrusinoita!”
Hah! Tottakai, meillä ei vaan harvinaisesti just hetkeen oo ollut rusinoita, mutta nyt niitä on taas postin tuomana viikonloppuylläriksi hänelle. Ja ihan niitä ykköslemppareitaan, Manukarusinoita. Mulla on toinenkin ylläri suunniteltuna.
Ajattelin yllättää pikkumiehen lainakoiralla, mikä saadaan ystävältäni lauantaina yökylään.
Mutta hyss! ..tämä on tietenkin ylläri..
Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Halein, Tiia
No Comments