Snickers Raakakakkutikkarit

Eikös se sanonta sano, että hyvää kannattaa odottaa? No ainakin tätä ohjetta sai nyt hiukan odottaa ja lupaan, että se on hyvä! Toki se mittari on jokaisen omassa suussa, että kuinka hyvä.. Mutta testaa ja tiedät.

Tämä resepti on siis jatkoa karkittomien kekkereiden resepti -sarjalle, mitä kautta lupasin jakaa ideoita erityisesti lastenjuhlien tarjoiluiksi, ilman päätä sekoittavaa sokerihumalaa ja tietenkin monia allergikkoja ajatellen. Juhlissa on hyvä löytyä jokaiselle jotakin. Tämä on muuten moneen suuhun sopiva, mutta tällä kertaa kovinkin pähkinäinen. Kyseessä on raakakakun pohjamassasta pyöritellyt kakkutikkarit, jotka dipataan lopuksi vielä raakasuklaamassaan.

Näitä tarjosin poikani kuusvuotis -kaverisynttäreillä ja vastaanotto oli pääsääntöisesti erittäin hyvä. Toki nämä ovat kovinkin erilaisia, kuin perus kakkutikkarit ja makuja on muutenkin niin monia. Todistin mm. seuraavanlaisen keskustelun:

Pieni poika tuli ujosti multa kysymään:

”Saisinko ottaa vielä yhden tuollaisen tikkarin?”

”Tottakai saat!” Vastasin.

Toinen poika tuli myös santsikierrokselle ja hihkaisi myös haluavansa vielä yhden tikkarin! Viereen oli samalla tullut myös pieni leppäkertuksi pukeutunut tyttö, joka pippurisesti tokaisi:

”Minä en kyllä tykännyt niistä yhtään! Puraisin ja loput jätin tuohon..!”  Samalla osoittaen närkittyä tikkaria lautasella, mistä oli kuitenkin suklaat imeskelty pinnalta. Ennen kuin katseeni olin lautaselta nostanut, oli hän jo lentänytkin jatkamaan leikkejään.

Pikkuiset pojat jäivät vielä yhteen ääneen pöydän ääreen kehumaan, kuinka hyviä tikkarit ja muut suklaat pöydässä oli. Lisäksi he kertoivat kumpikin syöneensä jo kolme..

 

 

Lastenkutsuilla on aikuisen vinkkelistä mm. hauskaa se, että kuulee näitä mahtavia keskusteluja. Lisäksi kritiikki on niin suoraa hyvässä, että huonossakin, että ei paljoa tarvitse jäädä arvailemaan. Tarjoilujen palautteesta ei kuitenkaan kannata mieltään pahoittaa, sillä jokaisella on niin omat mieltymykset ja tottumukset. Ja joku ei tule isompanakaan tykkäämään jostakin ja se on täysin ok.

Jo kyseisiä juhlia ennen on meillä syöty näitä ja nyt vielä sen jälkeenkin olen tehnyt näitä lisää eri tilanteisiin ja joka kerta ovat loppuneet sillä istumalla. Pääsääntöisesti siis erittäin kuumaa kamaa olleet. Jopa isäni, joka ei raakaherkuista perusta, kehui silmät pyöreinä ja otti lisää. Olisi ottanut vielä lisääkin lisää, ellei ne olisi jo loppuneet.. Se on mulle aina niin iso mittari, jos hän tykkää ja etenkin jos hän ottaa lisää, heh!

Kakkutikkarin idea on siis nautiskella kakkua pienissä määrin tikun varresta. Alunperin kakkutikkareita on alettu valmistamaan perinteiseen tyyliin uunissa valimistetun kakkupohjan murusista ja tuorejuustosta tehdystä massasta. Niitä sekoittamalla keskenään saa tiheää massaa, mistä pyöritellä pieniä palleroisia, jotka sitten kuorruttaa erilaisilla kuorrutteilla tai suklaassa dipaten. Sama nyt tässäkin tapauksessa, kyseessä on vaan siis kypsentämätön pähkinöistä ja taateleista pyöräytettävä massa, hiukan kookossokerilla, vaniljalla ja merisuolalla maukastettuja. Maku on monille erittäin tuttua ja kovasti rakastettavaa herkkua jäljittelevä Snickers.

 

 

Tämä ohje on erittäin helppo ja tätä varten ei tarvitse välttämättä edes blenderiä tai monitoimikonetta. Kuteinkin on hyvä olla jokin, millä vähän murskata maapähkinöitä pienemmiksi. Itse käytin hummaretta, mutta myös vasara tai lihanuija käy aivan yhtä hyvin, kunhan suojaa pähkinät ensin esimerkiksi minigrip -pussilla, ettei ne pikkuiset pääse aivan valtoimenaan sinkoilemaan ympäriinsä. Olen joskus käyttänyt myös kovakantista kirjaa..uskoisin hädän hetkellä paksukantaisen korkkarinkin toimivan, kunhan huolehtii kannan puhtaudesta.. heh. Mutta siis keinot on monet ja aina ei tarvitse omistaa jotain laitetta onnistuakseen. Näissä maapähkinäisissä palleroisissa on nimittäin sen parempi, mitä suuremmiksi osa pähkinöistä jää. Toki on hyvä saada ainakin puolet pähkinöistä edes rouheeksi asti, jolloin massan sekoitus onnistuu paremmin.

Hiukan määpähkinöistä, ennen kuin päästän sinut ohjeen pariin. Määpähkinä on tunnetusti vähiten arvostettu pähkinä. Tai oikeastaan, toisin kuin nimensä kertoo niin maapähkinä ei ole oikeastaan ole edes pähkinä vaan palkokasvi, kuten herneet ja pavut. Mutta pähkinän maineen kuitenkin itselleen vahvastikin saanut, joten jatketaan samalla linjalla siis nytkin.

Ravitsemuksensa puolesta myöskin vähätelty maapähkinä sisältää todellisuudessa kaikista pähkinöistä korkeimman pitoisuuden proteiinia ja onkin etenkin kasvissyöjälle oiva välipala tai lisuke. Lisäksi maapähkinä sisältää paljon kuituja, muita pähkinöitä enemmän sinkkiä, sekä lisäksi myös E-vitamiinia, fosforia, foolihappoa, magnesiumia ja B-vitamiineista niasiinia.

Maapähkinä on kaikista helpoiten homeitiöitä itseensä keräävä pähkinä ja myöskin suuren rasvapitoisuutensa vuoksi se on myös helposti härskiintyvä. Sen vuoksi on erityisen tärkeä maapähkinöitä nauttiessa panostaa laatuun ja säilyttää niitä (ja muitakin pähkinöitä) viileässä ja valolta suojattuna. Maapähkinöitä paljon, etenkin työni puolesta maistelleena olen huomannut eri lähteistä hankittujen pähkinöiden kesken suuriakin laatu-, sekä makueroja.

Nykyään, jos vaan tilanne sallii, niin syön maapähkinäni villeinä tai ainakin vähintään luomulaatuisina. Ai siis miten niin ku villeinä?

”Villit, alkuperäislajikkeen viidakko maapähkinät kasvavat syvällä sademetsässä. Koskemattomassa sademetsässä elää harvinainen Ashuar -heimo, joita on jäljellä n. 4300. He ovat viljelleet tätä alkuperäistä, Heirloom -maapähkinää ja pystyneet sillä ylläpitämään elämänsä viidakossa sekä varjelemaan sademetsää.

Villi viidakko maapähkinä on aito, alkuperäinen maapähkinä, joka sisältää vähemmän rasvaa ja sokeria, kun markkinoilla olevat maapähkinät, jotka ovat jalostettuja.”

(Suora lainaus täältä.)

Ensimmäisen kerran, kun näitä kyseisiä villejä viidakko maapähkinöitä sain käsiini, niin meni kyllä pitkään ihan vaan jo pelkästään ihastellessa niiden kaunista ulkomuotoa. Näyttävät siis ihan nimensä mukaisesti pieniltä, villiintyneiltä ja raidallisilta viidakkovipeltäjiltä! Ja maku on todella puhdas ja itse se kuorittu pähkinä on kauniin valkea. Ja mikä näissä parasta, näiden viljelyn avulla voidaan varjella siis myös sademetsiä. Monin verroin loistava valinta siis. Vaikkei sitä suoraan itse huomaisikaan, niin pienillä valinnoilla voi olla osana tukemassa merkittäviä asioita.

Viidakkomaapähkinöidein lisäksi näissä snickers -henkisissä palleroisissa käytin maualtaan, sekä kooltaan mehukkaimpia taateleita, mitä markkinoilta löytynee. Foodinin Medjol -taateli on ihan mieletön herkkupläjäys jo itsessään ja sen kun pesasee ja poistaa sisältä kiven, niin se on helppo jopa ihan käsin puristella soseeksi. Toki jos haluaa sileämpää sosetta niin kannattaa antaa blenderin soida.

En voi kylliksi kertoa, miten ihana apu minulle kakuntekijänä on aina jokin tuote, mikä on valmiiksi jo jotakin, eikä sitä tarvitse itse valmistaa. Etenkin jos on tekeillä useita eri kakkuja samanaikaisesti, niin oikopolut ovat enemmän kuin tervetulleita. Pääsääntöisesti kyllä valmistan kaiken alkuperäisestä muodostaan valmiiksi käsityönä, mutta Foodin on tehnyt käyttövalmiin raakasuklaamassan, mistä ovat sitten pussittaneet pieniä rakeita, jotka voi vaan suoraan kaataa vesihauteeseen. Siitä tuotteesta on tullut ihan mun vaakkariapuri! Se on niin helppokäyttöistä ja herkullista! Rakeita voi käyttää myös ihan sellaisenaan tai kuten jo mainitsinkin, niitä voi sulattaa vesihauteessa juoksevaksi suklaaksi, jonka jälkeen siitä voi muotoilla ihan omanlaisia konvehteja tai valuttaa herkuksi valmiin kakun päälle. Tai kuten tässä reseptissä, valmiin tikkarin voi helposti vain upottaa ja dipata silkkiseen suklaasulaan ja kuorrute on jähmettymistä vaille valmis.. ah!

Nyt on hyvä hetki pyyhkäistä valutetut kuolat näytöltä/näppäimistöltä sivuun ja on aika rueta häärimään reseptin parissa.. Ole hyvä! <3

 

Snickers raakakakkutikkarit

Gluteeniton, vegaaninen

10 isoa 15 pientä

5 isoa Medjoltaatelia *

0,5 dl mantelijauhetta *

1 rkl kookossokeria *

2 dl villi viidakko maapähkinöitä *

1 tl vaniljauutejauhetta/ aitoa vaniljaa *

1 t merisuolaa *

1 rkl kookosöljyä valinnainen *

Kuorruttamiseen 1 dl Foodinin MILK 52% -suklaarouhetta *

Sulata suklaarouhe vesihauteessa. Pese taatelit ja poista kivet niiden sisältä. Soseuta taatelit kupissa käsin puristellen tai pyöräytä soseeksi blenderissä, lisää joukkoon kookosöljy. Murskaa valitsemallasi välineellä maapähkinät, jätä ainakin puolet määrästä suhteellisen isoksi rouheeksi. Lisää pähkinämurskan joukkoon mantelijauho, vanilja ja merisuola. Yhdistä kuivat aineet öljyisen taatelisoseen kanssa ja puristele käsin raaka-aineet yhteen.  Kun massa on tasaista, pyöritele siitä mieluisen kokoisia pieniä palleroita. Kun pallot on valmiit, tökkäise jokaiseen palloon kolo tikkaritikulla. Kastele sitten tikun pää suklaasulaan ja tökkäise tikku tekeemääsi koloon. Laita pallot tikkuineen päivineen hetkeksi pakkaseen tai jääkaappiin niin, että suklaa on jähmettänyt pallon pysyvästi tikkuun ja palleroinen on pinnaltaan kylmä. Jäiset tikkarit on helpompi ja nopeampi kuorruttaa. Dippaa sitten jokaista tikkaria vuorollaan suklaasulassa. Varmistaaksesi, ettei suklaa lähde valumaan pitkin tikkua, valuta hetki suklaasulaan päällä pitäen tikkaria hetken pääalaspäin. Pyöräyttäen vielä varmistukseksi tikkua, jolloin mahdolliset suklaavalumat jähmettyvät pallon sivua myötäillen. Aseta valmis tikkari jähmettymään esim. lasipurkkiin tai mukiin reunaan nojaten. Varmista, että purkki on tarpeeksi laakea, ettei pallerot nojaile toisiinsa. Purkin tulee olla myös tarpeeksi painava, ettei vaan mene kesken kaiken kuppi nurin. 😉

Halutessasi voit asettaa tikkarit kuivamaan myös leivinpaperilla alustetulle tarjottimelle tai leikkuulaudalle pääalaspäin, mikä on huomattavasti helpompi vaihtoehto. Silloin voit myös tarjoilla tikkarit samasta asennosta, sillä suklaaosa muodostaa sille tukevan jalustan valuessaan hiukan reunoilta.

Jos haluat lisätä höystettä pintaan, tee se tikkarin ollessa vielä kostea pyöräyttäen tikkaria haluamassasi höystössä. Myös jähmettynyttä tikkaria voi vielä tuunailla esim. maapähkinävoissa dipaten ja sen jälkeen vielä suklaa- tai pähkinärouheessa pyöräyttäen.. Vain mielikuvituksesi on tässäkin rajana.

PssT! Samaisesta massasta voit muotoilla vapun kunniaksi vaikka minidonitseja ja dipata tai valuttaa suklaa sulaa niiden päälle, silloin et tarvitse tikkujakaan.

Ihania herkkuhetkiä! Niin ja hauskaa Vappua!

Halein, Tiia

*Resepti kasattu yhteistyönä Foodinin raaka-aineilla